Katse kenkiin!

Meiltä fysioterapeuteilta kysytään säännöllisesti millaisessa asennossa lasten jalkojen pitäisi olla, tulisiko jalkoja tukea ja millaiset kengät lapselle tulisi hankkia. Fysioterapeuttimme Tuija pohtii aihetta alla.

Pikkutyttönä heti kun lumet sulivat pihasta niin manguin äidiltä lupaa laittaa ”pikkukengät” jalkaan ( ja usein myös polvisukat, koska kaikilla muillakin jo oli!). No muillakaan ei tietysti polvisukkia ollut ja äiti viisaana toppuutteli intoani, mutta kengät olin jo etsinyt varastosta. Siis viimekesäiset/syksyiset jalkineet, joissa varpaat osuivat kengän kärkeen ja taisipa varpaita joutua vähän kipristelemäänkin. Kummasti sitä vaan pysty hyppimään, juoksemaan ja kiipeilemään kallioilla, vaikka varmasti varpaat olivat kipeinä. Onneksi silloin myös oltiin paljon paljasjaloin ulkona ja jumppasalissa, jossa vietin paljon aikaa. Jalkaterän lihakset saivat paljon harjoitusta ja vahvistuivat eivätkä liian pienet jalkineet ehtineet saada tuhoa aikaan.

Nyt on taas ajankohtaista siirtyä keveämpiin jalkineisiin. Todennäköisesti viime vuoden jalkineet ovat lapselle liian pienet ja ne kannattaa mitata ennen käyttöönottoa. Lapsen jalka kasvaa murrosikään asti, pienillä lapsilla jalan koko muuttuu 2 kk välein ja jopa 20 mm vuodessa eli noin 3 numeroa. Kasvu on kuitenkin yksilöllistä. Tyttöjen jalkaterä on 12-vuotiaana 90% ja poikien 14-vuotiaana 85% jalkaterän lopullisesta pituudesta.

Mittaus kannattaa aina tehdä illalla, sillä jalka on pidempi ja leveämpi illalla (pätee myös aikuisten jalkineisiin).

Jos kengässä on irrotettava sisäpohja, voi lasta pyytää seisomaan pohjan päällä ja arvioida jatkuuko pohjallinen 12 mm (vanha jalkine) tai 17 mm pisimmän varpaan kärjestä (uusi jalkine). Jos näin ei voi toimia, voi lapsen seisoessa piirtää jalkapohjan ääriviivat (+12 mm tai +17 mm) ja kokeilla tätä irti leikattua mallia kengän sisään. Jos paperimalli rypistyy kärjestä, ei käyntivaraa ole riittävästi.

Millainen kenkä?

Lapsen kengän tulisi sallia jalan luontainen liike. Sen tulisi olla suoralestinen, taipua kärjestä, olla ohutpohjainen ja taipuisa myös kengän keskiosalta ja lapsen kantapään tulisi pysyä kantakupissa. Varpailla tulisi olla tilaa liikkua. Jalkaterän lihakset saavat liikkuessa työskennellä ja vahvistua, esimerkiksi paljain jaloin kävely vahvistaa jalkoja ja koko kehoa.

Jos jalassa ei ole rakenteellista poikkeamaa niin erityisiä tukia tai tukevia jalkineita ei tarvita. Lapsen normaaliin alaraajojen kehitykseen liittyy monia erilaisia asentoja ja vaiheita, jolloin kuormitusasennot eivät ole kaikkein optimaalisimmat. Ne kuitenkin yleensä korjautuvat itsestään kasvun ja kehityksen myötä. Joskus tarvitaan yksilöllisiä tukipohjallisia tai mahdollisesti erityisjalkineet, mutta silloin poikkeamat hyvästä kuormituslinjauksesta ovat merkittävät.

Jos alaraajoissa on linjausvirheitä, rasituskipuja tai kuormituspoikkeamia niin fysioterapeutilta saat yksilöllisen tutkimisen perusteella tehdyt harjoitusohjeet, joiden tavoitteena on vaikuttaa asentotottumuksiin, linjauksiin ja saada vahvat toimivat alaraajat, joka vaikuttaa koko kehoon ja voimantuottoon positiivisesti. Jalkaterän tulee olla vahva, mutta joustava, jotta se pystyisi mukautumaan erilaisiin alustoihin erilaisissa tilanteissa!

Klikkaa Activuksen YouTubesta jalkaterää vahvistavat harjoitusohjeet ja -ideat ja kokeilkaa vaikka koko perheen voimin miten sujuu! 

VAHVAT JALAT - jalkajumppa