Haaveista todeksi!

"Fysioterapia on tavoitteellista toimintaa" - näin sanotaan ja niin se onkin. 

Mitä tarkoittaa tavoitteellisuus lasten fysioterapiassa?  

Kuka tavoitteet asettaa ja miten niitä kohti kuljetaan?  

Tässä tekstissä kerron miten me Activuksessa ajattelemme tavoitteista.

Jos haluaa oppia tai saavuttaa jotain, tulee asettaa tavoitteita. Tavoitteen saavuttamiseksi tulee tehdä työtä. Jotta työtä haluaisi tehdä tulee tavoitteen olla mielekäs ja merkityksellinen - sellainen, jonka haluaa saavuttaa.

Lasten fysioterapiassa tavoitteet asetetaan usein aikuisjohtoisesti, ajatuksella "kyllä ammattilaiset tai vanhemmat tietävät mitä tässä pitäisi tehdä". Totta on, että me useimmiten tiedämmekin sen mitä pitäisi tehdä, mutta emme voi tietää, mitä lapsi haluaa tavoitella tai millaista arkea perhe haluaisi elää. Lasten hyvän kuntoutuskäytännön mukaisesti kuntoutuksen on rakennuttava lapsen ja perheen tarpeille ja voimavaroille sekä lapsen omaan ympäristöön.

Tieto siitä, mitä tavoitellaan tuo toimintaan selkeyttä ja järkeä. Tavoitteet tulisikin asettaa yhteistyössä keskustellen ja antaa lapselle mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Lapselle tulee osoittaa, että hänen mielipiteensä on merkityksellinen ja siitä ollaan kiinnostuneita. Sen jälkeen voidaan yhdessä ratkaista miten toivotut asiat olisi saavutettavissa ja missä ajassa.

Jokaisella lapsella on toiveita ja unelmia - näe ja kuule ne

Lapsen omien tavoitteiden määrittely ei ole lainkaan helppoa, harva lapsi osaa sanoittaa konkreettisia tavoitteita. Helpommin tavoitteisiin pääseekin kiinni juttelemalla unelmista, haaveista ja asioista, joista lapsi tykkää ja kysymällä mitä hän haluaisi oppia tai tehdä. Keinot selvittää lapselle merkityksellisiä asioita on moninaiset; joskus tarvitaan korvaavia kommunikointimenetelmiä, joskus vanhempien asiantuntemusta lapsestaan. Lasten terapiassa törmäämme usein myös tilanteeseen, jossa lapsi ei pysty ilmaisemaan itseään lainkaan ja silloin voisi tuntua helpoimmalta vain päättää tavoitteet aikuisten kesken. Tällöinkin lapsen toimintaa tai mielenkiintoa havainnoimalla ja lähipiirin kanssa keskustellen usein löytyy asiat, jotka ovat lapselle mielekkäitä ja joista useimmiten löytyy lapsilähtöiset tavoitteet. Perheen ja lähipiirin toiveet ja toimintatavat huomioidaan tavoitteiden asettelussa, jolloin tavoitteet nivoutuvat saumattomasti arkeen. Yhdessä mietityt tavoitteet helpottavat pienenkin lapsen ymmärrystä siitä, miksi harjoitellaan ja mitä hyötyä siitä on. Lapsen lähipiirin on myös helpompi mahduttaa hektiseen arkeen kotiharjoittelua kun tavoite on selvä.

Lapsen osallistuminen tavoitteiden asetteluun ja päätöksentekoon ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lapsi välttämättä päättäisi asioista. Asia riippuu lapsen kyvystä ymmärtää asian merkitys ja muodostaa siitä näkemyksensä. Lapsen suojeleminen ja lapsen oikeus osallistua ovat molemmat keskeisiä tekijöitä lapsen edun mukaista ratkaisua mietittäessä. Vaikka aikuinen lopulta tekisikin päätöksen lapsen puolesta, tulee lasta kuunnella. Mikäli asia ratkaistaan vastoin lapsen tahtoa, lapsella on oikeus kuulla perustelut sille, miksi hänen toiveitaan ei noudatettu. ( Pollari, K. 2016.)

Lapselle merkityksellinen tavoite tuottaa terapiassa ja arjessa merkityksellistä toimintaa

Vuorovaikutus ja aito kiinnostus lapsen ajatuksista on kaiken terapeuttisen toiminnan lähtökohta, niin myös tavoitteiden asettelussa. Kun lapsen mielenkiinnon kohteista ja hänelle tärkeistä asioista on kiinnostunut, niin se mahdollistaa fysioterapian suunnittelun ja toteutuksen lapsilähtöisesti. Terapia muodostuu asioista, jotka tuottavat iloa ja joiden oppimiseen lapsella on aito motivaatio. Lapsi kokee tulleensa kuulluksi ja, että hänen ajatuksillaan, toiveillaan ja ideoillaan on merkitystä ja ne ovat tärkeitä. Tällainen kokemus rohkaisee lasta toimimaan aktiivisesti haluamiensa asioiden eteen ja suunnittelemaan omaa toimintaansa muissakin yhteyksissä.

Käytännön esimerkkeinä voisi olla vaikkapa lapsi, jota kiinnostaa eläimet ja hänen toiveensa olisi olla isona eläintenkouluttaja. Lapsen kanssa on tältä pohjalta helpompi lähteä yhdessä pohtimaan ja ratkaisemaan minkälaisia taitoja eläintenkouluttajalla tulisi olla ja millaisia asioita pitää harjoitella. Harjoitteet voi myös liittää eläin-teeman ympärille, jolloin "tylsäkin" harjoite voi muuttua jännäksi ja motivoivaksi. Toisaalta lapsi, joka ei pysty kuvatunlaiseen kommunikointiin ja pohdintaan saattaa kokea musiikin tai erilaiset värit mielekkäiksi, jolloin niitä voidaan hyödyntää harjoittelun tukena.

Miten tavoite saavutetaan?

Haave ja tavoite ovat asioita, joiden vuoksi harjoittelu aloitetaan ja jotka motivoivat harjoittelemaan. Tavoite harvemmin saavutetaan nopeasti, jolloin on tärkeää löytää tapoja, joiden avulla harjoittelua on helppoa jatkaa. Jotta haaveesta tulisi konkreettinen tavoite, tarvitaan suunnitelma. Suunnitelma tehdään yhdessä lapsen ja perheen kanssa. Suunnitelman teon yhteydessä mietitään mitä lapsi itse ja hänen lähipiirinsä ovat valmiita tavoitteen saavuttamiseksi tekemään ja terapian toteutus ja ohjaus suhteutetaan siihen. Yhdessä etsitään tapoja toteuttaa tavoitteiden mukaista toimintaa arjen keskellä. Tavoite saavutetaan helpommin mitä enemmän tulee toistoja ja toistoja saadaan sitomalla harjoiteltava asia arkiseen toimintaan.

Kuulluksi tulemisen oikeus

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus määrittelee lapsen oikeudet tulla kuulluksi ja ilmaista näkemyksensä häntä koskevissa asioissa ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Lapselle on tarjottava mahdollisuus ilmaista mielipiteensä sekä saada näkemyksensä huomioiduksi. Lapsen osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja hänellä on myös oikeus olla kertomatta mielipidettään ja näkemystään eikä sitä ei voida häneltä vaatia.

Ei ole vaarallista, jos jokin tavoite jää toteutumatta, mutta se on, jos niitä ei ole tai niitä ei osata kuulla.

Lähteitä:

Sipari S, Vänskä N, Pollari K. Lapselle merkityksellinen toiminta kuntoutumisessa – Lapsen Metkut, 2017. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa – Lapsen edun arviointi (LOOK) -hanke. Saatavissa osoitteessa: metropolia.e-julkaisu.com/lapsen-metkut (viitattu 20.4.2020)
Vammaisen lapsen näkemysten selvittäminen. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Osoitteessa: http://lskl.e-julkaisu.com/vammaisen-lapsen-nakemy...

YK lapsen oikeuksien sopimus. https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-so...